tiistai 10. huhtikuuta 2018

Hatturasiasta käsityöläisen parhaaksi kaveriksi


Vuosia sitten löysin kirppikseltä hatturasian, joka on toiminut lankojen ja käsitöiden säilyttimenä ihan omana itsenään. Törmäsin taannoin Crazypatternsin uutiskirjeessä hauskaan kuvaan, jossa oli tehty muovisesta jogurttisangosta (tai vastaavasta) säilytin puikoille ja virkkuukuokuille. Siitä se ajatus sitten lähti tuunata oma hatturasia vastaavalla tavalla, mutta omaan sisustukseen sopivaksi. 


Ostin Pienestä Nappipuodista kahta eri harmaata grundl:in 100 % puuvillalankaa ja virkkasin hatturasiaan taskullisen reunuksen. 

Hatturasian ympärysmitta on 104 cm ja korkeus 20 cm. Virkkasin ensin tummemmalla harmaalla n. 29 cm korkean reunuksen kiinteillä silmukoilla. Työn oikealla puolella virkkasin vain silmukoiden takareunoihin. Näin sain etupuolelle harjanteita, johon toisen kerroksen taskut oli helppo virkatessa kiinnittää. 
Vaaleammalla harmaalla tein taskukerroksen reunuksen oikealle puolelle. Taskujen alareunan suljin virkkaamalla alareunan päälle ketjusilmukkarivin molempien kerrosten läpi. 

Reunuksen yläreunaan ompelin ompelukoneella nurjalle puolelle tarranauhan pehmeän puolen ja rasian sisään kiinnitin vastaavasti tarranauhan liimallisen, karhean puolen. Alakäänteeseen tein reunusta virkatessa reikiä parin sentin välein ja pujotin lopuksi nyörin reikiin. Nyörinkiristimellä kuroin nyörin sopivan tiukalle. Hatturasian pohja on parisen senttiä korkeammalla kuin reunat, joten kiristin jäi onttoon pohjaan sopivasti piiloon.


Aion aluksi jättää sisustan vuorittamatta, mutta harmaa pahvi huusi päälleen kangasta, joten tein vuorituksen tyttären aamutakista ylijääneestä norsuflanellista. Toffee-kisu seurasi vuoritusta silmä kovana ja jouduin sen lopulta herättämään uniltaan rasian sisältä, että sain tehtyä homman loppuun. 


Minulla on harkinnassa teenkö tähän vielä kahvan ja/tai kannen. Toistaiseksi se toimittaa virkaansa kirjahyllyn päällä ilman kumpaakaan. 


maanantai 9. huhtikuuta 2018

Pipo ja kauluri baby merinosta


Tilasin Adlibrikseltä kokeeksi baby Merinoa kauluria varten. Tarvitsen ulkoiluun lämpimän, mutta ohkaisen kaulurin joka ei kutita ja kestää mielellään konepesua. 


Kaulurin tein omalla ohjeella, eli yrityksen ja erehdyksen kautta kokeillen, miten tulee hyvä ja istuva. Yhden version tein jo aeimmin netistä löytyneellä helpolla ja hyväksi kehutulla ohjeella, mutta se ei istunut minun mielestäni tarpeeksi hyvin ja otin sen jo kuvaamatta käyttöön. Siitä olikin sitten helppo tuunata oma ohje, kun korjasi puutteet ja huonot kohdat. Kaulurissa käytetty 2,5 pyöröpuikkoa. 


Kaulurin kaveriksi virkkasin pipon "hittipipon" ohjeella, jota olen testannut jo syksyllä. Handmade lappuja olen hankkinut paikallisesta Pienestä Nappipuodista ja kiinnitin sellaisen antamaan vähän piristystä muuten neutraaliin, grafiitin harmaaseen neuleeseen. Pipo virkattu 3 koukulla.