maanantai 24. elokuuta 2015

Lepoa ja lukemista


Ihan ei taas mene tämä elämä putkeen, mutta niillä korteilla pelataan, jotka käteen sattuu. Sain kunnon flunssan, joka antoi jo ensi merkkejänsä perjantai-iltana töissä ja nyt yritän parannella itseäni kotona sairauslomalla. Harmittaahan tämä todella, kun hyvään vauhtiin saatu treenaaminen katkeaa, vieläpä kolme viikkoa ennen todellista H-hetkeä eli puolimaratonia, jolle olen ilmoittautunut. Ei tässä nyt tällä hetkellä auta kuitenkaan mikään muu kuin lepääminen, joten sitä sitten. 

Jotain hyvää tässäkin sentään on: Kurjasta olosta huolimatta olen jaksanut lukea jo ennen kesälomaa lainaamani ravitsemusaiheisen kirjan. Se on kirjoittettu selkokielellä ja sen verran mukaansa tempaavasti, että sai minutkin aina takaisin testin ääreen lukemisen keskeytyessä, kunnes sain sen kokonaan luettua. Painavaa asiaa, kevyessä muodossa. Toki paljon tiesin aiheesta jo etukäteen, mutta silti löysin sieltä uusiakin näkökulmia, ajattelemisen aihetta sekä vahvistusta omille, aiemmille tiedoille. Innostuin kirjasta niin, että päätin hankkia sen itselleni hyllyyn, kun löysin sen nettikirppikseltä edulliseen hintaan.
Koen, että se olisi erittäin hyvä pohja ravitsemusneuvontaan, jos tekisin terveydenhoitajan perustyötä.  Kirjan kirjoittaja on pitkän linjan ravitemustieteilijä ja -terapeutti. 

Suosittelen kirjaa ihan kaikille. 

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Arki


Niin alkoi arkinen aherrus meilläkin maanantaina. Tänään, kolmantena koulupäivänä (ja äidin ekana työpäivänä), ensimmäinen potilas ilmoittautui sairaslistalle. Tyypillistä joka syksy, kun koulut alkaa, että kulkutaudit iskee heti päälle. Täiepidemiaa odotellessa...






tiistai 4. elokuuta 2015

Lomalla jossain päin Suomea osa 3.


Kotimatkalla kävimme Fiskarsissa ja Mustion linnalla. Fiskars oli kaunis paikka, joka vaatii paksun lompakon, koska sieltä olisi saanut ostettua vaikka mitä ihanaa käsityötä. 


Fiskarsin tehtaanmyymälästä lähti mukaan vain yksi paperileikkuri. Mieli olisi tehnyt ostella kaikkia mukavia astioita itselle ja lahjaksi, mutta onneksi järki voitti, eikä tullut haalittua mitään lisätäytettä ahtaisiin tiloihin. 


Ei voi kuin ihailla, kuinka hyvällä maulla tänne on rakennettu aikanaan tuotantoon tarkoitetutkin rakennukset. Punaisen ja mustan tiilen liitto oli vaikuttava. 


TV:stä tuttua Petris Chocolate roomia täytyi tietenkin kokeilla, kun kohdalle sattui. Kirsikka-suklaakakku suli suussa!


Mustion linnan ympäristö oli minulle jo entuudestaan tuttu, mutta muulle perheelle uusi paikka. Tosin paikka oli muuttunut jonkin verran ja uutta katseltavaa riitti minullekin.


Evästimme linnan kauniissa puistossa ja tutustuimme lukuisiin patsaisiin ennen kotimatkan viime rutistusta. 


maanantai 3. elokuuta 2015

Lomalla jossain päin Suomea osa 2.


Matkalla pääkohteeseen Hankoon Raaseporin linnanrauniot houkuttelivat, joten sinne siis. Kätkön lisäksi löytyi paljon katseltavaa ja kiipeilyä tunnelmallisessa miljöössä. Sade tosin hieman latisti tunnelmaa. Yllättävää tänä kesänä?


Hangon idylli oli sitä mitä odotimmekin. Vuokrasin meille kerrostalokolmion kahdeksi yöksi keskustastan tuntumasta. Siitä oli hyvä tehdä reissuja ympäristöön ja käydä välillä huoltamassa porukkaa kämpillä. Meillä ei ollut polkupyöriä mukana, mutta se olisi ollut oiva väline etenemiseen. 


Vierasvenesatamassa oli kivasti veneitä viileistä ja epävakaisista keleistä huolimatta. Tunnelma oli rento ja merellinen, kuten odottaa saattoi. Tuonne palaamme varmasti uudelleen. 


Kätköjen perässä mennessä saattaa tulla vastaan mitä vain. Hieman sivummalla Hangosta löysimme pienen kappelin, jonka eräs maisterismies oli rakennuttanut 1919-20 kaksi vuotiaana kuolleen tyttärensä muistoksi. Maisterismiehen bisnekset taisivat mennä sekaisin rakennusurakasta, koska joutui pian vararikkoon ja lahjoitti siinä hötäkässä kappelin eteenpäin. Nykyisin kappelin omistaa Hangon ev.lut.seurakunta. 


Myös peikkoluola tuli tutuksi. Hiippailimme vähän luimuillansa tuonne, kun tienhaarassa oli kyltti, että alue on vaarallinen ja aluella liikkuminen kielletty sakon uhalla. Koska luolan suu miltei näkyi tienhaaraan uskaltauduimme peremmälle uhkailuista huolimatta. 


Luola oli sisältä aika suuri ja T mallinen. Kännykässä olevan taskulampun valon turvin menin lasten kanssa varovasti sisään. Olin varma, että kuulin sisältä luolasta jotain ääntä ja pääsihän se kunnon kiljaisu, kun valokeilaan osui pieni, viaton sammakko pyrkimässä pakoon. Hyvä ettei koko seurueelta tullut pisut pöksyyn, kun kaikki säikähtivät kiljuntaani. Mies tuli perässä kuvaamaan paikkaa ja oli sitä mieltä, että luola on joskus toiminut asevarastona, koska sen ympärille oli rakennettu vallia. Kätkökuvaus ei ikävä kyllä kertonut tarkempaa historiaa paikalle. 

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Lomalla jossain päin Suomea osa 1.



Yhteinen kesäloma siipan kanssa on nyt puolivälissä. Vikossa on ehditty jo vaikka ja mitä. Viime lauantain juoksun jälkeen suuntasimme auton nokan kohti Suomen eteläisintä kärkeä. Olimme pari yötä ystävien luona Karjaalla, josta käsin kävimme sunnuntaina porukalla, hyvien oppaiden turvin, tutustumassa Tammisaareen. Aivan ihastuttava pikkukaupunki! 


Erityisesti sydämeni suli tästä yllä olevasta näystä. Ruusuköynöksiä näkyi paljon, mutta erityisen ihastuttavilta ne näyttivät tällä portilla. 


Jouduin matkan tiimellyksessä häpeäpaaluunkin. Pitihän siinä parit kuvat ottaa ja yrittää näyttää mahdollisimman surkealta.


Kätköily on hyvä keino nähdä vierasta paikkaa vähän pintaa syvemmälle, joten kätköjäkin tuli jokunen haettua. Tämä hauska kätkötoteutus oli pieteetillä tehty.