sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Lämmintunnelmainen junamatka

Hieman perjantai-iltana nosti sykettä, kun poika alkoi väristellä vilusta ja kuume nytkähti yhtäkkiä melkein 39 asteeseen. Troppasin pojan ja pistin peukut pystyyn, ettei lomasuunnitelmat kariudu heti ensi metreillä. Lauantai-aamuna oli pojan olo ihan hyvä ja iltapäivällä matkaan lähdettiin lääkkeet kassissa. 



Puksuttelin lasten kanssa junalla kesälaitumille. Koska tiedossa on reilu viikon reissu, oli tavaramäärä sen mukainen. Sain sääliviä katseita osakseni ja antoipa yksi kanssamatkustaja minulle neuvoja tavaroiden kanssa ja heitti 50 senttisen, että saan pakaasit säilytykseen junan eteistilaan.  Säästeliäänä ja kätevänä emäntänä olin ostanut liput Vr:n alesta, joten vaihtoja oli matkalla kaksi. 


Meno oli hikistä, kun kaksi viimeistä junaa  oli pieniä henkilöjunia, joissa ei ilma juuri vaihtunut. Lapset viihdyttivät itseään katselemalla veturinkuljettajan kopin ikkunan läpi edessä näkyviä kiskoja. 



Neljän tunnin matkustamisen jälkeen hyppäsimme entisen kotipitäjäni asemalaiturille, eikä Sasulla ole ollut enää merkkiäkään kipeydestä sen jälkeen. 

torstai 25. heinäkuuta 2013

Vihdoinkin!!!!!!



Tätä on odotettu yhdeksän pitkää vuotta: palkallista kesälomaa! Nyt se ois viimeinkin käsillä! JA KYLLÄ MÄÄ NIIIIIN OON SEN ANSAINNU!


Möksäpäivä


Kaikissa asioissa, kuten myös työpaikoissa, on omat hyvät ja huonot puolensa. Yksi ehdottomasti parhaista asioista työssäni on se, että se ei ole sidottu pelkästään niihin seiniin, joiden sisäpuolelta työpaikan osoite tarkoittaa, vaan työ mahdollistaa liikkumisen jos jonkilaisissa merkeissä. 

(Asia josta saan toisinaan kuulla kommentteja tyyliin: Onko tuo nyt sitten työtä ja siitä vielä maksetaan sulle.)


Eilen oli yksi parhaista työpäivistä ikinä. Olin viettämässä hetken mökkielämää kolmen pojan ja työkaverin kanssa kalastuksen ja saunomisen merkeissä. Oli ihana nähdä se tuike, mikä poikain silmiin syttyi. 

Järvestä nousi ruhtinaalliset viisi kalaa. Suomustin ainakin kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen kaksi ahventa. Vielä ne suomut irtosi puukolla, vaikka olin kyllä itse suomujen peitossa sen jälkeen. 


Näistä tunnelmista vielä tänäänkin nauttien lähden viimeseen työvuoroon ennen lomaa. 

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Ihanuutta ja parhautta


Kesässä parasta on se, kun voi hakea aamiaiselle lisukkeet omasta puutarhasta. Tänään huomasin, että kurkku on loppu, joten hain sitä lisää ja samalla poimin marjat puuroni ja puolison jogurtin päälle. 

Vauvaonnittelut


Koukussa kortteihin sivuston kesähaasteen 3/13 aiheena oli luonnos. Sen mukaan tein kortin suvun tuoreimmalle tulokkaalle. Kuvana käytin 70-luvun Kotiliedestä otettua mainoskuvaa. 

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Tiedätkö mikä tämä on?

Lippu

Meidän Laura sai tietää tänään, että lähtee melkein vuodeksi au pairiksi elokuun loppupuolella. Tuntuu tosi mahtavalta ja olen onnellinen tyttären puolesta, mutta samalla mielen valtaa aika haikeat fiilikset. Eipä sillä, itse olen kannustanut kokeilemaan kaikkea mahdollista nyt, kun on vielä nuori ja mahdollisuus siihen. Välivuosi kannattaa käyttää tarkasti hyväkseen, koska sitten jos ja kun opiskelemaan pääsee on pitkä puurtaminen edessä. Eikä tarvitse katua myöhemmin, ettei ole tullut kokeiltua. 

Ehkä minäkin pääsen taas pitkästä aikaa reissuun, koska aion todellakin käydä murustani katsomassa. Ei tule kuuloonkaan, ettei nähtisi ennen ensi kevään pääsykokeita. ( Ai miten niin halvimmat lennot ja hotellit on jo tsekattu syysloman aikaan ja jouluna? Kuka muka? En sentään ole varannut vielä mitään...) 

Ja tuo kuva on Brysselin lippu, jos ei heti tullut mieleen. Sinne suuntaa hän ja on innoissaan, ihana! 


Maakuntamatkailua


Lähdettiin kummitytön kanssa pienelle maakuntamatkailulle, etsien samalla muutama reitille sattunut kätkö.  


Alvettulan vanhan sillan kupeessa Sasu innostui heittelemään kiviä kaikkien venelijöiden iloksi veneenlaskupaikalle. 


Poikettiin ihmettelemässä myös Alvettulan kyläkauppa, josta oli juuri paikallisessa ilmaisjakelulehdessä juttua. Munkkirinkilät ainakin olivat poikkeamisen arvoisia.


Jatkoimme Alvettulasta kierrosta Hauholle, mielessä käydä katsomassa vanha raitti. Parhaiten kulkeminen ja tunnelmasta nauttiminen sujuu kävelle. 


Tuuli oli hirveä, joten lakistaan joutui pitelemään kiinni, jos sellainen oli. 


Näkötorni on aktiivisen kylätoimikunnan työn tulos. 





Pienelle ihmiselle torni taisi olla aika jännittävä kokemus, kun alas mentiin kieli keskellä suuta. 


Tornilla oli kyltti, jossa sanottiin, että n. 100 m päässä on tilataidetta. 


Hauska halkomökki paikasta löytyikin. Tarkoitus oli ottaa kuva, jossa Sasu seisoo mökin ikkunassa halkopinon takana, mutta hämähäkin seitti esti suunnitelman. 



Olihan siellä halkojen välissä isännän lauantaipullokin odottelemassa. 



Raitin varrelta löytyi niin ihanan idyllisiä pihapiirejä, että voi kunpa omistaisi jonkun niistä! 

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Linnajazz 2013


Sunnuntai yötöiden välissä kului Linnajazzin ilmaisessa pääkonsertissa rentoutuen. 


Meillä ja muutamalla muullakin. 



Muksut ei jaksaneet rentoutua. He juoksivat kuntolaitteiden ja leikkikentän väliä. Käyden välillä tankkaamassa suolakeksejä, että jaksaa taas vähän lisää juosta.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Lisää puutarhan kuulumisia


Saavissa, kasvihuoneen ulkopuolella, kasvaa myös vihreitä kesäkurpitsoja. Ensimmäiset yksilöt vein tyttärelle tuliaisiksi, mutta kohta tästä pääsee nautiskelemaan itsekin kesäkurpitsaa monessa muodossa. (Keltaiset, joista ei nyt ole kuvaa, laitoin aluksi kasvihuoneeseen, mutta koska hedelmän alut alkoivat mädäntyä säännönmukaisesti, nostettiin nekin astioineen päivineen ulos leikkimökin seinustalle. Siinä on alkuja paljon, mutta ne eivät ole vielä kovinkaan alkaneet kasvaa kokoa. Saapa nähdä, tuleeko niistä isoja koskaan.)


Chilini on ensimmäistä kertaa rehevä. Aiempina vuosina taimet ovat jääneet kovin hentoisiksi ja tehneet ihan muutaman hassun hedelmän. Tänä vuonna näyttäisi tulevan hyvä sato. 


Ainakin kukkia ja hedelmän alkuja on jo reilusti. 


Ensimmäiset yksittäiset viinimarjatertutkin alkaa kypsyä. Hyviä! 


Ja vattuja alkaa kypsyä jo niin, että voin käydä aamulla poimimassa tuoreet vatut puuroni päälle. 





lauantai 13. heinäkuuta 2013

Puurot ja vellit sekaisin, eikun kurkut


Ihmettelin ja ihmettelen vähän vieläkin, että kasvihuoneeseen istuttamani kurkut ovat lähteneet kovin kituliaasti kasvamaan. Surkeampi versio on oikeastaan täysin tuhoon tuomittu, koska kesä on jo näin pitkällä, vai mitä?


Parin viime viikon aikana toinen kasvihuoneessa olevista kurkuistani on kuitenkin alkanut kasvattaa lehvästöään. Siitäkin huolimatta, että multa on täynnä muurahaisia. (Nuo reijät mullassa on muurahaisten tekemiä kulkuväyliä. Sitkeitä otuksia. Luulisi, että eivät tykkää vedestä, jota saavat harva se päivä niskaansa.)


No, onneksi ulos istuttamani kurkut ovat olleet sitäkin ahkerampia lehvästön kasvattajia. Tosin luulin, että istutin ulos saaviin avomaan kurkkuja. 


Hämmästykseni oli suunnaton, kun tajusin jossain vaiheessa sekoittaneeni kurkkujen taimet ja saavissa kasvaakin kasvihuonekurkkua. Kiitos suotuisan kesän, epäonnen kurkkuni ovat silti päättäväisesti tehneet hedelmää. Ensimmäinen makoisa oman sadon avomaalla kasvatettu kasvihuonekurkku on nautittu ja lisää on tulossa hyvällä vauhdilla. 

Ilmeisesti sisällä kasvihuoneessa onkin ne avomaan versiot, eikä ne näytä tykkäävän kasvihuoneilmiöstä. 


torstai 11. heinäkuuta 2013

ARVONNAN VOITTAJA ON...

ERJA! 

Kommentilla:

 Anonyymi sanoi...
Onnea 3-vuotiaalle ja mukana arvonnassa.
-erja-
10. heinäkuuta 2013 14.31
 Poista
Onnea! Otahan yhteyttä s-postilla, että saadaan sovittua, mitä sinulle tekisin: murmeli2006@hotmail.com.  

Esittelyä kirjasta 150 neulottua ja virkattua kuviota


Kirjan alussa on mallikuvat kaikista kirjan kuvioista, jotka on jaoteltu perusmuodon mukaisiin ryhmiin. Niiden avulla löytää helposti ja nopeasti haluamansa mallin.


Kuvioista voi yhdestellä peittoja, huiveja, laukkuja tai käyttää yksittäin mihin ikinä keksiikin kuviota käyttää. 


Peruskuvioiden lisäksi löytyy ohjeita myös lumihiutaleihin, tähtiin, kukkiin,



sydämiin, simpukoihin, lehtiin ja lisänä myös erilaisia välikappaleita, joita voi käyttää kootessaan isompia pintoja.


Ohjesivuilta löytyy kuvion ohje. Jos ohjeessa on jokin erikoislyhenne, on se selitetty ennen varsinaista ohjetta. Lisäksi jokaisen ohjeen nimen vieressä on symbolein kerrottu vaikeusaste ja tapa millä ohje toteutetaan: Eli tehdäänkö kuvio kiertämällä, edestakaisin vai molemmilla tavoilla.  


Lisäksi sivuilla on vihje, mitä kuvioita yhdistämällä saa aikaan kaunista pintaa. 

Luokittelussa on käytetty kolmea eri vaikeustasoa, mutta äkkiä katsoen uskon, että selviän vaikeimmastakin tasosta useimmissa malleissa. Lisäksi jokaisen kuvion alla on kerrotaan minkä kokoinen kuviosta tulee tehtäessä ohjeiden mukaisilla langoilla ja puikoilla tai koukulla. 

Jos kuvio on tehty usealla värillä, on ne merkitty selkeästi ohjeeseen.

Ja eikun kässä käteen ja värkkäämään mallipaloja. 

Inspiraatiota

150 neulottua ja virkattua kuviota

Eksyin eilen Kirjapörssiin ABC:lla. Mitään en ollut etsimässä, mutta siellä tuli kummasti uusia tarpeita. Tähän sitten sorruin, koska se suorastaan pursusi inspiraatiotaan minua kohden. Ihana kirja! 

Eikä ihan paha hinta: 12.90 €. Hintavertailu antoi netissä halvimmaksi hinnaksi 20 €. 

Voin avata kirjaa hieman enemmän, kun ehdin kunnolla huokailla ja ihastella sitä itse. 

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Harmaata


Vettä tulee taivaalta tasaisen harmaana rintamana. Töihinkin pitäisi raahautua pitkän vapaan jälkeen. Miten se onkin niin vaikeaa, se lähteminen? Ei se sitten niin väkinäistä ole, kun sitä on säännöllisesti, tasaisen jatkuvasti. Tai kun istuu autossa matkalla töihin. Se on vaan se lähteminen. 

Vielä kaksi viikkoa kesälomaan. Ensimmäiseen oikeaan kesälomaan yhdeksään vuoteen. Äitiysvapaita en laske, koska ne ei ole olleet mielestäni lomaa. Eikä opiskelijalla ollut varaa lomailla, vaan edelliset neljä kesää olen tehnyt töitä. 

Nyt otin kolmen viikon loman loppukesälle tulevien eskarin ja ekaluokkalaisen vuoksi. Ja oikeastaan myös itseni vuoksi. On kiva aloittaa loma, kun muut jo palaavat töihin. Neljännen viikon pidän syysloman aikaan. Mutta loman alkuun on siis vielä kaksi viikkoa, joten valitus sikseen ja mars matkaan. (Oikeastaan on hyvä mennä töihin, täällä kotona erotuomarin virka noille kahdelle pikkuriiviölle ei ole kovin kevyt pesti.) 


Suomalaisesta juomakulttuurista pieni sananen


Seisoskellessani Suomenlinnan lautalla katselin viereistä Korkeasaareen suuntaavaa alusta. Huomioni kiinnitti lautan baaritiski. Korkeasaari on kohde, johon hyvin usein mennään koko perheellä. Onko teidän mielestä luontevaa ja ylipäätään hyvä asia, että sinne liikennöivästä aluksesta tai itse kohteesta saa ostettua alkoholijuomia? 

Minusta se ei ole. (Olen tainnut vastaavasta asiasta jotain kirjoittaa ennemminkin messujen kohdalla ehkä, mutta mielestäni tästä ei voi puhua liikaa.) Ajattelen sitä viestiä, minkä viestitämme seuraaville sukupolville sillä, että joka paikasta on mahdollista saada vähintäänkin olutta. Etenkin, kun niitä vanhempia näyttää riittävän, joille ei ole mitään väliä, vaikka juovat lastensa kanssa liikkuessaan. En tarkoita, että lapsia tarvitsisi kasvattaa pumpulissa, enkä ole absolutisti. Saatan joskus nautiskella itsekin lasillisen punaista tai kuohuvaa vaikka picnicillä, vaikka lapset olisivat mukana, jos se muutoin sopii ohjelmaan. 

Mutta: Nuorison alkoholin käyttö on asia, joka yleensä puhututtaa, mutta mitä muuta se on kuin seurausta aikuisten antamasta mallista alkoholin suhteen? Eikä varmasti tarvitsisi sanoakaan, mutta työssäni korostuu lasten kärimys aikuisten hallitsemattomasta päihteiden käytöstä. Minusta tärkein keino ehkäistä omien lasten päihdeongelmia on hallita ja hillitä oma käyttönsä ja näyttää omalla esimerkillään, että mukavaa voi olla ilman pientä tai suurempaakin hiprakkaa. Lomallakin. 

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Ihastuttava Suomenlinna


Kävin Suokissa ensimmäistä kertaa elämässäni. Aivan ihastuttava paikka ja sää oli mitä parhain siellä seikkailla. Ohessa muutama tunnelmakuva. 












Vielä jäi kaksi saarta kokonaisuudesta koluamatta, joten uusi visiitti on suunnittelilla heti, kun vaan pystyy. Pari kätköä ehdin alueelta etsiä ennenkuin muulta seurueelta meni hermot, joten ne löytämättömät purkitkin jäi vähän kaivelemaan.