tiistai 26. helmikuuta 2013

"Ristus mikä reissu"

Nyt on kyllä ihan pakko lainata tuota osuvaa Kristoffer Taxfreen lausahdusta. Nimittäin: Olin tänään kaupungilla käymässä kummityttöni kanssa. Aluksi oli tarkoitus hoitaa asioita vakuutusyhtiön konttorissa ja sitten käydä Tiimarissa hakemassa synttärisälää Amen 7 v. pippaloihin. No, vakuutusyhtiöllä oli jonoa, joten pikaisen pyörähdyksen jälkeen päätimme mennä Tiimariin ensin. 

Etsin Tiimarissa kamat koriin ja suunnistin kassalle. Maksun ajan tulessa laukussa ei ollutkaan kukkaroa, jossa känny ja pankkikortit ovat. Järkyttävä tunne. Sydän alkoi hakata ja päässä pyörähti käyntiin armonton miettiminen, että minne olen sen voinut jättää. Olin aivan varma, että autossa laitoin kukkaron laukkuun, mutta ei auttanut kuin lähteä tarkastamaan asia autolle. Juu, ei ollut siellä. Takaisin Tiimarissa odottavan kummitytön luo ja pyytämään tätä soittamaan mun puhelimeen, josko olen liikkeessä laskenut sen kädestäni. Juu, ei soinut, ei. No, kamat kassan taakse odottamaan ja vielä takaisin autolle. Siellä pyysin taas "asistenttiani" soitamaan puhelimeeni. Juu, ei soinut edelleenkään missään lähellä, mutta puhelimesta kuului, että tavoittelemasi henkilö puhuu toista puhelua. (Ai, puhuin vai?) Otin puhelimen itselleni käteen ja soitin uudelleen. Ensin oli puhelu menossa edelleen ja sitten alkoi hälyyttää. Jännä odottaa, että kukahan vastaa. 

Ääni:"Lammin säästöpankissa, päivää."  
Minä: "Moi, Sulla taitaa olla siellä mun puhelin, kun vastasit siihen."
Ä: " Juu, niin taitaa. Joku ohikulkija oli löytänyt sun kukkarosi tuosta meidän oven edestä, mutta kaikki kortit on tallella, joten ei hätää." 
M: " Mä tuun hakeen sen sitten."

Kukkaro oli löytynyt ihan toiselta puolen keskustaa, missä me ei oltu edes käyty, joten joku todella näpsäkkä varas sen oli multa jossain ihmeen välissä napannut. Ja varastettu oli vain ja ainoastaan S-etukortti. Muut oli tallella. No, se oli ainoa, minkä käytössä ei tarvitse tunnuslukua ja jotain pientä pystyy ostamaan. Nopea sulku ja nyt sitten odotetaan jännityksellä, että kuinka suuren laskun voro ehti tehdä ennen kuin sain kortin suljettua. 

Ja lopuksi vielä pikainen paluu takaisin vakuutusyhtiöön. 
Minä: " Mun pitäis tehdä vahinkoilmoitus asiasta x. Tässä mulla on muutama kuvakin." 
Virkailija: " Kerrotko ...(tarkentavan asianhaaran)?"
Minä: " Juu, se on ...."
Virkailija hetkisen kuluttua: " Näyttää olevan teidän vakuutus toisessa vauutusyhtiössä. Mut kyllä mä voin sulle tulostaa netistä vahinkoilmoituskaavakkeen ja faksata sen eteenpäin."
Minä naama soijassa ja punaisena:" Ai nii, se oli ennen täällä, mut ei enää. Juu, ei sun tarvi. Kiitos kuitenkin hyvästä palvelusta!"


Pienenä kevennyksenä perään. Posti toi tänään Askartelutaivaan haastearvonnasta voittamani palkinnon jonka on lahjoittanut Askartelupuoti Mulperi Salosta. Kiitos kovasti, oli mieluinen paketti!




maanantai 25. helmikuuta 2013

Salainen ystävä osa 2.


Tänään kolahti postiluukusta salaisen ystävän toinen paketti. Kaikkea ihanuutta se pitikin sisällään. Näille kaikille löytyy käyttöä ihan varmasti! 

Sunnuntain kätkölenkillä


Lähdin sunnutaina aamupäivällä koluamaan yhtä kotoa lähellä olevaa geokätköä, joka ei näyttäytynyt minulle aiemmin viikolla. En sitä kyllä saanut kiikaroitua esiin nytkään, mutta suunnistin sitten hieman toisaalle ja onnistuneesti kaksi löytöä tein.



Toisen löytämäni kätkön läheisyydessä tein itseäni yllättävän havainnon: Asumme ikään kuin lähiössä ja meidän välittömässä läheisyydessä on useita isoja tehtaita. Näiden tehtaiden välissä on pieni läntti metsää ja peltoa. Tuon pienen "puolen hehtaarin" metsäläntin alueelta löysin peurojen sorkan jälkiä ja makuupaikkoja.



Paikka on tosiaan tehtaiden ja isohkon tien kainalossa, joten luulisi, että ne peurat viihtyisivät paremmin tien toisella puolella, jossa on huomattavasti enemmän metsää, joka antaisi suojaa. Mutta ei sillä puolella näkynyt niiden jälkiä ollenkaan. Enkä ainoatakaan peuraa ole koskaan kuitenkaan nähnyt 10 km säteellä kotoa.



Toinen sunnuntain löytö oli hilkulla jäädä koloonsa, kun tongin mielestäni kaikki mahdolliset paikat enkä ollut löytävinäni mitään. Selailin vielä ennen luovuttamista löytäneiden loggauksia ja yksi niistä totesi, että uskon loppuessa alkoikin tuntua jotain irrallista yhdessä kolosessa. Niinpä kävin vielä kerran mahalleni hankeen ja lykkäsin käteni syvälle kivien onkaloihin ja sitten nappasi. Kolot oli kyllä sen kaltaisia, että en tiedä uskaltaisinko kesäaikaan niihin käsiäni käärmeiden pelossa laittaakaan. 

(P.s. Kuvat nappasin kännykälläni.) 

Askartelutaivaan kevätbingossa tällä kortilla täyttyi koko bingoruudukko. Korttipohja on Elloksen tilauksesta, tilaamani paidan tukena ollutta, valkoista kartonkia. 

(nauha-leima-punainen-nappi-vihreä-keltainen-kierrätys-helmi-teksti)


sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Puu


Kk:n korttihaasteessa aiheena puu. Oma toteutukseni valmistui silppulaatikon aarteista. Sydämen muotoiset lehdet on leikattu Fiskarsin pikkuruisella sydänleikkurilla. 

torstai 21. helmikuuta 2013

Hurahdus



Jotka mut tuntee, niin miettii, että mitähän TAAS! Mutta joo, hurahdus kävi. Tätä oon miettinyt jo pitkään, en vain ole saanut aikaiseksi ottaa asioista selvää. Viikonloppuna ystävien luona vieraillessa se sitten iski lopullisesti, koska heiltä sain sopivasti vilpitöntä kannustusta. Nimittäin: aloitin geokätköilyn. 



Rekisteröidyin Geocaching.comiin sekä Geocache.fihin, ja siitä se sitten lähti. Meidän kodin ympäristössä on yllättävän paljon kätköjä, joten harrastuksen alkuun saattaminen ei paljoa vaatinut. Latasin iPhoneen gps-sovelluksen. Ei siinä sitten muuta vielä ole tarvittukaan.



Nyt olen muutamana päivänä ulkoillut ja samalla kolunnut lähinurkkia gps-paikantimen kanssa välillä onnistuen ja välillä epäonnistuen. Löytämättä jääneet kätköt jää kyllä ikävästi vaivaamaan, mutta minkäs teet. Ei auta kuin mennä uudestaan ja uudestaan, kunnes osuu kohdalle. 

(Kuvat on edellisen kevättalven kuvia tästä lähistöltä.)

tiistai 19. helmikuuta 2013

Maaliskuu = vauvakuu

Maaliskuussa perinteisesti korjataan edellisen kesän alun ja juhannuksen satoa lemmenleikkien saralla. Siinä hengessä Koukussa kortteihin sivustolla oli vintage-haasteessa aiheena vauvaonnittelut. 


Osallistuin haasteeseen oheisella vaunukortilla. 

lauantai 16. helmikuuta 2013

Teatime


Askartelutaivaan kevätrallin toiseen yllärihaasteeseen piti tehdä rasia ja kortti. 



Ollaan sopivasti menossa hyvälle ystävälle kylään, joten tein häntä ajatellen tämän haasteen. Ystäväni työskentelee lehden toimituksessa ja hänen puolisonsa radiossa. Olen myös ymmärtänyt, että he kumpikin ovat hieman hurahtaneet vanhoihin tavaroihin ja niitä mielellään kunnostavat. 

Lisäksi ilmassa on ollut myös harkittua tahdin hidastamista ja elämästä nautiskelun opettelemista. Joten ajattelin antaa heille pieniä rentoutumisen hetkiä arjen keskelle tällä vintage-henkisellä tuliaislahjalla. 

perjantai 15. helmikuuta 2013

Mitä rakkaus minulle merkitsee


Pinsku heitti blogissaan haasteen kertoa askartelemalla tai leipomalla mitä rakkaus merkitsee. 

Valitsi askartelun ja tietenkin kortin. Avaan hieman ajatuksiani:

- Tein kortin kierrätyskartongille. (Kartonki oli Ellokselta tilatun vaatteen välissä antamassa tukea.) Kierrätys on minulle luontaista, osa elämää kuten rakkauskin.  
- Valitsin pohjapaperiksi värikkään perhospaperin. Perhoset edustavat herkkyyttä, hentoutta ja toisaalta myös tietynlaista vapautta, jota koen olevan myös rakkaudessa. 
- Rakkaus on toisaalta vaaleanpunaista unelmaa, mutta ei pelkästään. Minulle rakkaus näyttäytyy kaikissa mahdollisissa eri väreissä. Rakkaus puolisoon on eri värinen kuin rakkaus omaan lapseen. Tai rakkaus omiin vanhempiin eri värinen kuin rakkaus ystäviin. 
- Rakkaus vaatii sitoutumista, jota kuvaavat nauhat ja rusetti. 
- Kaikkea mitä rakkaus merkitsee, ei voi pukea sanoiksi. Se täytyy uskaltaa tuntea!

Ruostetta ja timantteja



Kävimme katsomassa ystäväni kanssa Hämeenlinnan kaupunginteatterissa näytelmän Ruostetta ja timantteja. Alla kuvaus siitä, mitä se piti sisällään. Vaikka itsellä on vielä hyvän matkaa tuohon eläköitymiseen, oli näytelmä hyvin perillä tämän ajan ilmiöistä ja hieman sitä omaakin kurkkua alkoi ahdistaa ajatus tulevaisuusdesta ja vanhenemisesta. 


"Kappale kauneinta suomalaista järvimaisemaa tervehtii ystäväjoukkoa, joka on saapunut juhlimaan Tarjan 65 v eläköitymistä. 

Suuri ikäluokka on urakkansa hoitanut ja on aika haihduttaa saunalämmössä huolta siitä, miten suureen elämänmuutokseen voisi valmistautua, olisiko samassa tilanteessa olevista ikätovereista apua. 

Tarkoitus on siirtyä uuteen ja tuntemattomaan tutkimalla sitä mistä on tultu, jakaa muistoja, pelkoja ja unelmia – laulaa ja pitää hauskaa. Mutta vaikka kesäisessä illassa kuikka kutsuu ja iltanuotio tuoksuu, kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan, liian paljon on vuosien varrella jäänyt sanomatta ja illan mittaan tulee sanottua liikaa. 

Kaikilla on salaisuutensa, joskus itseltäkin kätketyt, jotka uusi elämänvaihe kutsuu näkyville ja kuuluville. Kaveruus on koetuksella, mutta kun jokin päättyy avautuu myös uusia ovia ja kovien löylyjen jälkeen olo puhdistuu. 
Käsikirjoitus:Marja Louhija
Ohjaus:Hannu Matti Tyhtilä
Lavastussuunnittelu:Eira Lähteinen
Pukusuunnittelu:Satu Suutari
Valosuunnittelu:Hannu Suutari
Äänisuunnittelu:Harri Kuittinen
Rooleissa:Johanna Reilin
Katariina Kuisma-Syrjä,
Birgitta Putkonen,
Sinikka Salminen,
Ushma Karnani,
Harri Ekonen,
Heikki Paavilainen,
Lasse Sandberg,
Jani Koskinen,
Lauri Kukkonen

Kantaesitys 14.2.2013 Päänäyttämöllä

Kesto n. 2h 30min väliajan kanssa 
Liput 29/26/24€" (Hml kaupunginteatteri)




Vintage-henkiset onnittelut ...


...puolison äidille lähtivät tällä kortilla, jolla osallistuin tammikuun alkupuolella vintage-haasteeseen KK-sivustolla.  

Korttipohjana Tiimarin ruskeaa askartelukartonkia. Nuottikartonki ja ruskea pohjainen, vaalea kuviollinen kartonki ovat Arkkikaupasta Marianne desingin Pretty Paper Bloc Songbook-paketista. Pala vanhan kirjan sivua (kirpparilta), pitsi ompelutarvikkevarastostani ja onnea teksti leimattuna jollekin vanhalle paperille, joka on pyörinyt askartelulaatikossani vuosia. Kuva Sinellin skräppipapariarkista leikattu. Fiskarsin kulmaleikkurilla leikattu silpusta kiehkurat, Big Shotilla M-kirjain. Lisäksi vähän leikkimistä leimasinvärillä. Niistä aineksista pääpiirteittäin on tämän kertainen kortti väkerretty kokoon. 

torstai 14. helmikuuta 2013

Ystävänpäivätervehdys



Hyvät ystävät ja kylän miehet: Mukavaa ystävänpäivää teille kaikille!

Minä vietän sitä vanhan sanonnan mukaan, eli ensin työ, sitten huvi.
Hoidin tuossa aamulla työpäivän pois alta ja illalla ystävän kanssa teatteriin! 

(Oheisella kortilla osallistuin Fiskarettesin ystävyys -aiheiseen haasteeseen.) 

maanantai 11. helmikuuta 2013

Albumi


Askartelutaivaan kevätrallin ensimmäisenä yllärihaasteena oli tehdä albumi. 

Ensin pidin ajatusta kovin suuritöisenä ja päästin syvän huokauksen, mutta kun vain aloin aihetta toteuttamaan, syntyi tehdessä lisää ideoita ja lopputulokseen olen ylen tyytyväinen. Eikä se niin kova homma lopulta ollutkaan.

Tein sekä kansien että sisäsivujen palat ensin muropakettien kartongista. Kannen koko on n. 16 cm x 16 cm ja sisäsivut 15 cm x 15 cm. Sitten päällystin  osat tyttömäisillä, hempeillä papereilla mitä kätköistäni löysin. 




Liimasin kannen sisäpuolelle Amélien 1 -vuotiskuvan ja sisäsivuille hoitovuosina otetut yksityiskuvat jokaiselta vuodelta taaperosta eskarilaiseksi. Jokaisen kuvan viereen laitoin kuvausvuosiluvun ja koristelin kuvia hieman muutenkin. 

Albumin annan tytölle kohta olevien synttäreiden kunniaksi eli 7 -vuotislahjaksi. 


sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Leffassa nelistään



Nyt kun pääsin vauhtiin näiden leffojen kanssa, niin jatketaan samalla linjalla.  Kävimme tänään katsomassa puolison ja pienten kanssa uuden Rölli-elokuvan. 

"Rölli ja kultainen avain on koko perheen vauhdikas ja musiikin siivittämä seikkailuelokuva. Pieni Juurakko-tyttö ystävystyy jo harmaahapsisen, suurta salaisuutta kantavan Röllin kanssa. Heidän käsissään on salaperäisen avaimen ja koko Röllikylän kohtalo. Yhdessä nämä kaksi heittäytyvät pelottomasti tehtävään ja saavat avukseen monta muutakin omituista otusta. Elokuva on riemukas ja koskettava kertomus ystävyyden voimasta.

Rölli ja kultainen avain on koko perheen elokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjaa Taavi Vartia. Nimiroolissa nähdään näyttelijä Allu Tuppurainen. Elokuvan tuottaa Marko Röhr, MRP Matila Röhr Productionsille." 
(Finnkino.)

Lapset taisi ihan tykätä, mutta me vanhemmat ei oikein lämmetty tälle elokuvalle. Odotukset oli aika korkealla, kun vertailukohtana oli Rölli ja Metsänhenki -raina. Juoni oli tällä kertaa vähän lattea, hahmot aika rumia ja osa näyttelijäsuorituksista meni överiksi. Onneksi Allu Tuppurainen hieman pelasti ja tasoitti tilannetta. Ja koska edellinen, visuaalisesti todella onnistunut filmi, pyörii edelleen mielessä ( ja tämän tästä DVD-soittimessa), jäi ihmetyttämään, kun mitään konkreettisia yhtymäkohtia edelliseen juoneen ei löytynyt. Ja oikeasti: Kukaan muu kuin Jussi Lampi ei voi uskottavasti esittää Iso-Rölliä. 

Leffailta kotisohvalla

Julian silmät DVD arvostelu kansi

Sain taannoin puolisolta lahjaksi espanjalaiset elokuvat Orpokoti ja Julian silmät. Ensimmäinen tuli katsottua silloin heti, mutta jälkimmäisen leffan katsoimme puolison kanssa eilen illalla. 

Julian (Belen Rueda, Serranon perheestä tuttu kasvo) kaksoissisar Sara löytyy hirttäytyneenä kellarista. Poliisin mukaan kyseessä on itsemurha, sillä Saran pitkään odottama silmäleikkaus epäonnistui. Myös Julia on sokeutumassa, sillä hän kärsii samasta perinnöllisestä sairaudesta. Julia ei kuitenkaan usko Saran tehneen itsemurhaa ja ryhtyy tutkimaan hänen viimeisiä elinviikkojaan. Hän saa selville, että Saralla oli miesystävä, jota kukaan ei tunnu jostain syystä muistavan. (Ilttis.)

En juurikaan katsele kauhuelokuvia, mutta tämä romattiseksi kauhutrilleriksi kuvailtu raina kolahti.  Vaikka Julian silmät sai aika huonot arvostelut monella eri taholla, meidät sen jännitys sai pauloihinsa ja piti otteessaan ihan loppumetreille asti. Ehkäpä tykkäsinkin tästä juuri siitä syystä, etten ole  turruttanut itseäni liialla kauhulla aiemmin.

Jälkiviisaana voi todeta, että tälläisenä herkkiksenä olisi katseluajankohta voinut olla joku muu kuin juuri ennen nukkumaanmenoa. 

lauantai 9. helmikuuta 2013

Vesisäiliösiveltimen käytön harjoittelua


Askartelutaivaan kevätralliin pitsiä/nauhaa -työ, jonka leimakuvassa harjoittelin vesisäiliöllisen siveltimen käyttöä vesiliukoisen leimamusteen kanssa. (Ehkä se leimakuvien ihmeellinen maailma aukeaa vielä mullekin, kun sain hankittua vähän parempia välineitä. )

perjantai 8. helmikuuta 2013

Salainen ystävä 1.


Otan osaa Koukussa kortteihin sivuston salainen ystävä -ryhmään. Tässä ensimmäinen paketti, jonka sain ystävältäni. Tosi kivoja juttuja, joille kaikille löytyy varmasti käyttöä. Suklaa meni jo alta aikayksikön. 

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Valkoinen


Osallistuin tällä tuotoksella Koukussa kortteihin -sivuston tammikuun vintage-haasteeseen. Aiheena oli valkoinen. Ajatuksenani oli leikitellä valkoisen eri sävyillä ja erilaisilla tekstuureilla. Kuva vääristää värit, ikävä kyllä. 

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

11. kysymystä -haaste



Mustankissan tyttäreltä sain haasteen, jossa on tehtävänä vastata yhteentoista hänen laatimaansa kysymykseen, keksiä itse uudet yksitoista kysymystä ja jakaa ne eteenpäin yhdelletoista blogille. Tässäpä minun vastaukseni:


1. Mikä on lempivuodenaikasi? 

Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta ehkä paras on kevät, koska ihana kesä on vielä sillon täysin edessä. Lisäksi luonnon herääminen uuteen loistoonsa on aina yhtä lumoavaa. 





2. Mitä katsot televisiosta? 

Tällä hetkellä yritän seurata Ville Haapasalon Suomen sukuiset 30 päivässä -sarjaa ja Putousta. Tosin vuorotyö luo omat haasteensa sarjojen seuraamiselle, joten ihan joka kerta en ehdi niitäkään katsomaan. Töissä tulee katsottu milloin mitäkin huttua, koska sekin kuuluu työn kuvaan. Pidän erityisesti ohjelmista, jotka liittyvät sisustamiseen, saksalaisista poliisisarjoista, joistakin brittiläisistä ohjelmista/sarjoista jne. DVD-elokuvia katson aika paljon, koska niitä voi katsoa silloin kuin itselle sopii. Niiden keräilyä voisia sanoa minun ja miehen yhteiseksi harrastukseksi, omasta hyllystä löytyy lähemmäs 400 elokuvaa.




3. Harrastatko? Mitä? 

Askartelu ja käsityöt ovat lähellä sydäntä, samoin kuntoliikunta. Yllä mainitsikin jo leffojen keräilyn. Sulan maan aikana tykkään puuhastella puutarhassa. 







4. Pidätkö matkustamisesta?

Kyllä vain, se olisi yksi harrastuksista, jos finanssipuoli olisi paremmassa jamassa. Erityisesti Eurooppa tutuksi -matkat vetoaa minuun. Varsinaiset rantalomat eivät niinkään. 





5. Miten haluaisit asua, jos voisit päättää ilman rajoitteita?

Isossa, mansardi-kattoisessa talossa, järvenrantatontilla. Suomessa paikkakunta voisi olla jotain 3-tien kohtuullisella läheisyydellä, akselilla Hyvinkää - Tampere. Tosin, kyllä mulle kelpaisi viinitila Italiassa tai eteläisessä Ranskassakin ihan yhtä hyvin.  






6. Suosikkipaikkasi kotona?

Kesällä puutarha, talvella viihdyn sisätiloissa. Meillä on aika pieni koti, joten hereillä ollessa vietän aikani pääosin keittiö/ruokailu/olohuone -tilassa. Mutta en oikein osaa varsinaista suosikkipaikkaa sisältä eritellä. 





7. Mikä on lempiruokasi?

Pidän erityisesti kanaruuista. Pekoniin käärityt juustoiset broilerifileet esimerkiksi salaatin kera maistuu. 






8. Mikä on lempileivonnaisesi?

Eniten tulee leivottua marjapiirakkaa, jossa on päällä kermaviilitäyte. Mutta varsinainen lempileivonnainen on ehkä tyttären tekemä Sacherkakku. Tai jos ravintolassa on tarjolla jälkiruuaksi Tiramisua, otan ehdottomasti sitä. 





9. Kirjaatko ajatuksiasi esim. päiväkirjaan? 

En pidä päiväkirjaa, eikä tämä blogikaan ole sitä varsinaisesti. Joskus kyllä tuntuu, että olisi vapauttavaa pitää sitä, mutta luulen, että se veisi niin paljon aikaa, etten sitten muuta ehtisikään harrastaa. (On nimittäin aika paljon ajatuksia päässä.)



10. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa 2 miljoonaa? 

Rakennutaisin unelmien kodin ja sijoittaisin rahoja niin, että pystyisin elämään rennosti, vailla joka päiväistä murhetta huomisesta, vaikka töissä varmasti kävisinkin edelleen. 



11. Oletko unelma-ammatissasi?

Aina pitää olla unelmia, mutta työstä nuorten parissa, sosiaalialalla, haaveilin jo yläasteiässä, eli kyllä koen olevani.  Olen tyytyväinen koulutukseeni, joka mahdollistaa työskentelyn monen laisessa työssä, vaikka elämä toisi eteen muutoksiakin.  



Omat 11. kysymystäni eteenpäin:

1. Mikä on ollut vaikuttavin paikka missä olet käynyt? Miksi?
2. Paras näkemäsi elokuva? 
3. Paras lukemasi kirja?
4. Asia, josta et suostu tinkimään elämässäsi? 
5. Millaisilla asioilla piristät läheisiäsi? 
6. Mihin olet itsessäsi tyytyväinen?
7. Millä piristät itseäsi?
8. Mikä on parasta kotikunnassasi? 
9. Millaisesta musiikista pidät? 
10. Miten ylläpidät/ vaalit terveyttäsi?
11. Mitä käsilaukussasi on juuri nyt?


Annan haasteen eteenpäin seuraaville blogeille:


Aura
Hahtuvia hatussa
Hyypiön elämää
Inspiration
Olipa kerran koti
Räpellystä
Sekatavarataivas
Villa Ruusukumpu
Villa Tölli
Matalalentoa sanojen voimin
Sohvanvaltaaja