keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Evolution of Fear


"EVOLUTION OF FEAR (Pelon evoluutio) on moderni, kansainvälinen toimintatrilleri valtaeliitin suunnitelmista ja tapahtumista, jotka johtavat kohti seuraavaa maailmansotaa. Se on myös kertomus pelon voimasta, inhimillisyydestä ja saavutuksista, joihin pystymme uhattuina.

Humanistin kynällä kirjoitettu tarina sitoo yhteen kuuden erilaisen päähenkilön kohtalot, kun he taistelevat omien arvojensa ja päämääriensä puolesta kasvavien suurvaltajännitteiden, valvontayhteiskunnan ja henkilökohtaisten ongelmiensa keskellä eri puolilla maailmaa. Päähenkilöiden kautta tarinassa otetaan kantaa läntisen nyky-yhteiskunnan merkittäviin ilmiöihin, yksilönvapauteen sekä todellisiin syihin sotien takana.

Juoni maalaa värikkään kuvan näkymättömistä vaikuttajista sekä salaisista operaatioista, mutta toisaalta se kertoo myös tahdonvoimasta ja siitä, mikä vaikutus yksittäisen ihmisen toiminnalla voi olla. Jopa ydinsodan saastuttaessa suuren osan maapalloa asuinkelvottomaksi, tietyt perustotuudet säilyvät. Samoin säilyy pelko, aisti, joka pakottaa ihmiset selviytymään sukupolvesta ja vuosisadasta toiseen.

Evolution of Fear tarjoaa realistisen, tiiviin, viihdyttävän ja toiminnantäyteisen kuvauksen siitä, mitä voi tapahtua taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen vallan keskittyessä suurvaltojen ja niitä ohjailevien tahojen käsiin. Arki muuttuu selviytymistaisteluksi, joka vaikuttaa kaikkiin ihmisiin yhteiskunnan eri portailla."

Puoliso julkaisi esikoisteoksensa e-kirjana. 

-Katja-



maanantai 29. lokakuuta 2012

Joulumaratooni osa 9


Joulumaratoonin yhdeksäs haaste oli tehdä pullokortti. Kortin tekoon sai ohjeistusta täältä. 

-Katja-


sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Joulumaratooni osa 8

Joulumaratoonin kahdeksas haaste oli tehdä suklaakortti, eli kortti, jossa on tasku pientä suklaalevyä varten. Talossa oli vain iso suklaalevy, joten nyt jäi suklaatit laittamatta taskuun, mutta periaate tullee näinkin ymmärretyksi, oletan. 

-Katja-


perjantai 26. lokakuuta 2012

Valoa elämään


Mulla on silleen "ikävä" työ, että joskus voi "joutua" menemään leffaan, ostoksille tai vaikkapa huvipuistoon työajalla. 

Nämä kuvat nappasin Linstin valokarnevaaleilta viikko sitten, kun syyslomalaisten kanssa käytiin töistä siellä vähän hupailemassa. 


Niiden myötä haluan toivotaa tervetulleeksi kaikki uudet lukijat! Toivottavasti viihdytte Elämän pyörteissä  ja  pystyisin teille jotakin huvia ja elämyksiä elämäänne tarjoamaan!

Valoa oli tarjolla siviilielämässäkin tänä aamuna, kun avasin silmäni. Sen vain aistii vuoteessa, kun ensilumi on satanut ja antanut oman osuutensa lisävalaistukseen. Ja kyllä, mulla oli kesärenkaat autossa, kun lipsuttelin kuntosalille spinningkiin aamulla. 

Mennessä joku valopää luuli voittavansa aikaa ohittelemalla meitä rauhaisasti ajelevia, joita riitti. Takaisin tullessa lumi oli jo painunut ihan peilijääksi. Oli vähän taiteilemista, että auto nousi mäennyppylät ylös, eikä luistanut ojaan. Mutta siitäkin selvittiin ja nyt vain odotellaan, että autoihin vaihtuis talvirenkaat. ;O) Huomenna ois pakko olla, kun pitää töihin karauttaa. On taas opettelemista tässä talviajossa, myönnän. Kun on pitkä työmatka, niin pikkuhiljaa kaasujalka on muuttunut raskaammaksi ja raskaammaksi. 


-Katja-


... aina vain


Koukussa kortteihin -sivuston vintagehaasteeseen tein tämän. Tähänkin työhön oli annettu valmiiksi elementtien asetteluohjeet, mutta aiheen sai valita loppuvuoden juhlista itse. Olin ensin aikeissa tehdä isäinpäiväkortin, mutta materiaalit ei taipuneet siihen, joten jouluksi meni tämäkin. 

-Katja-


torstai 25. lokakuuta 2012

Korttia pukkaa...



Koukussa kortteihin -sivuston kuukausihaasteessa oli annettu elementtien asettelusta ohje, mutta aihe ja materiaalit olivat vapaat.  Joulua edelleen, ei voi mitään. 

Kuvasta tuli ihan outo, kun pihalla on valoilmiö nimeltä aurinko esissä ja valoa pukkaa sisälle asti. 

-Katja-

Joulumaratooni 2012 osa 7


Joulumaratoonin seitsemäs haaste selätetty. Aiheena oli koristella jouluinen tulitikkuaski. Tajusin vasta juuri, että kuvani on otettu niin, ettei varsinaiset askit näy, mutta olkoon. Yhdistin siis kaksi normikokoista tulitikkuaskia yhteen ja tuunasin paketin molemmin puolin. 

-Katja-


Joulumaratooni 2012 osa 6


Joulumaratoonin kuudennessa haasteessa oli aiheena jouluinen pussukka. Ekassa kuvassa on harjoitelmani ja tokassa virallinen tuotos, jolla osallistuin maratooniin. 



-Katja-




tiistai 23. lokakuuta 2012

Turhautumista



Turhautuminen iski taas. Pitkät vapaat menossa ja tuntuu, ettei mitään/tarpeeksi valmista saa aikaan. Ja sitä kautta tajusin, etten pysty kunnolla rentoutumaan kotona vapaa-aikanani. Koko ajan on OLO, että pitäisi tehdä sitä tai tätä. 


Osittain on kysymys siitä, etten ole ehtinyt pariin päivään askarrella, koska on pakko ollut keskittyä vähän muuhunkin. Askartelu kyllä toimii terapiana ja rentouttavana stressin purkukeinona, mutta esimerkiksi ompelu ei. Koska ei ole sitä työhuonetta. Sen ajan kun tänään ompelin, ahdistus kasvoi. Vilkuilin kelloa ja epämiellyttävä olo kasvoi sitä suuremmaksi, mitä pidemmälle aika kiiri. Lapset on tiettynä aikana haettava hoidosta, joten ompelukamojen siivous ja turvaan vienti oli aloitettava ajoissa, että ehti saada ne pois alta.  Enkä siis ehtinyt tehdä mielestäni läheskään sitä mitä olisi pitänyt. 

Osansa on myös huolella, jota tänään koin isästäni. Onneksi kaikki näyttäisi kääntyvän parempaan päin. Mutta ajatukset pyörivät kaikessa häneen liittyvässä. Ja siinä, mitä häneen liittyville asioille voin tai en voi tehdä. 


Turhautumisen kruunasi kirje ystävältämme Kelalta. Herrat ja rouvat olivat siellä suuressa viisaudessaan tehneet päätösehdotuksen opintolainojeni verovähennyskelpoisuudesta. Tai tarkemmin kelpaamattomuudesta, koska olivat keksineet, että olen opiskellut kuusi vuotta sallitun viiden vuoden sijasta, vaikka todellisuudessa opiskelin normiajassa eli neljässä vuodessa. Koska he ovat nyt tehneet tälläisen päätösehdotuksen, se astuu voimaan 30 päivän kuluessa, ellen KIRJALLISESTI hae siihen muutosta.  

Siis mitä (sanonko ruman sanan?)... ihmettä? Eikö Kelan sisällä tieto kulje, vai eikö henkilökunta osaa sitä tulkita? Puuttuuko yhteenlaskukyky? Jos olen viimeisen kuuden vuoden aikana ollut kaksi kertaa (vuonna 2006 sekä 2007-2008) äitiys- ja vanhempainrahan saajana (jonka siis Kela maksaa) ja alkanut saada opintotukea vasta syksyllä 2008, jota hakiessani olen ilmoittanut opintojeni alkamisajankohdan sekä päättymispäivän, jotka oletettavasti on täytynyt silloin merkitä tietoihini, ja Kela on vahtinut opintopisteideni kertymistä opintotukiaikana, niin onko heidän siellä ihan mahdotonta päätellä, etten ole silloin opiskellut kuutta vuotta, vaikka tulinkin hyväksytyksi kouluun vuonna 2006.

No, huomenna saan soitettua sinne ja kysyttyä, että oletteko aivan tosissanne odottamassa kirjallista selontekoa.  

Onneksi uimassa käynti muksujen kanssa sulatti pahimman möykyn rinnasta. On niin hellyyttävää nähdä, miten itsestä pieneltä tuntuvat asiat tekevät lapset onnelliseksi. 

-Katja-

perjantai 19. lokakuuta 2012

Silppukopasta


Tällä kortilla osallistuin Koukussa kortteihin -sivuston silppuhaasteeseen. Kortin ulkoasu oli pitkälle ohjeistettu ja tarkoitus oli käyttää silppukopasta löytyviä jätemateriaaleja. 

-Katja-





torstai 18. lokakuuta 2012

Joulumaratooni osa 5


Joulumaratoonin aihe nro 5 on varjoleimaus.

Lyhyesti: Akryylileimasin laitetaan nurin päin leimasinalustaan ja tausta värjätään vaaleimmalla käytettävällä sävyllä. Painetaan valitulle alustalle. 

Otetaan hieman tummempi sävy, jolla värjätään taustasta vain reunat ja kohdistetaan edellisen leimauksen päälle tarkasti. 

Lopuksi käännetään leimasin oikein päin ja värjätään varsinainen kuva tummimmalla käytettävällä sävyllä, kohdistetaan edellisten päälle ja nautitaan lopputuloksesta.  Voit myös tehdä leimauksen kahdella sävyllä, kuten itse tein. 

-Katja-


Kierrätysmateriaalit käyttöön osa 2


Tuolla joulumaratoonin teelaatikkopostauksessa lupasin jossain vaiheessa palailla aiheeseen kierrätysmateriaalin merkeissä. 



Tämän laatikkokortin väkelsin pestystä mehutetrasta. Leikkasin yläpään ja toisen sivun kokonaan pois, nuuttasin leikattuun päähän uudet käänteet ja liimasin laatikoksi. Päällystin laatikon vanhoista joululehdistä leikatuilla kuvilla. 

Mehupurkin materiaali on aika paksua ja pohjan liimaukset todella paksut, joten kulmat täytyi huolitella Teippitarhan Washi-teipillä, ettei ne jää ikävästi repsottamaan. 


Toinen laatikko on suosimani vaniljateen myyntipakkaus. Leikkasin siitä pois kannen ja madalsin reunoja jonkin verran. 


Materiaali oli ohuempaa kuin mehupurkki, eikä siinä ollut paksuja liimauksia, joten jätin kulmat ilman teippiä. 

(Hieman tuossa alla olevassa kuvassa näkyy, että alta kuultaa aluperäinen kuosi. Muistin kulmien teippaukset vasta, kun olin pitsin jo kiinnittänyt, joten en lähtenyt sitä enää irroittelemaan. )


Pentikin mainokset ovat aina lehdissä jommassa kummassa kannessa, joten niiden materiaali on paksumpaa kuin sisäsivujen. Käytin mahdollisimman paljon niitä laatikkojen päällystämiseen. 

Näissä kierrätettyjä materiaaleja olivat siis kaikki muu paitsi teipit, "Hyvää Joulua"-tarrat, pitsit ja satiininauhan pätkät.


-Katja-


keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Kierrätysmateriaalit käyttöön


Isosisko haastoi tuolla pari postausta aiemmin omien korttien suunnitteluun kierrätysmateriaaleja käyttämällä.



No, tämä oma luomukseni on saanut siinä määrin kiitosta joka paikassa, missä sen kuvan julkaisin, että päätin tänään tehdä siitä kierrätysversion. 


Kortin pohjan ja tukiosuuden tein muropaketin kartongista,  kuusen "oksat" ovat sisustuslehtien sivuilta piparileikkurilla napsitut.  Vanhasta joululehdestä otin kuvan, joka on joulun toivottelujen alla. Uutta materiaalia teipin lisäksi ovat tähtitarrat ja jouluntoivotukset sekä kortin tuen sisäpuolelle liimatut vihreät kartongit ja lahja-aiheinen paperi seimikuvan alla. 

Aika hauska siitä tuli kierrättäenkin. 
(Arvatkaa millaisen kortin kyseisen isosiskon perhe saa tänä jouluna...)

-Katja-


tiistai 16. lokakuuta 2012

Joulumaratooni osa 4


Joulumaratoonin neljäs osio on salamahaaste. Salamahaasten juju on se, että haaste tulee ennalta-arvaamattomaan aikaan ja siihen täytyy vastata ennen seuraavan aikataulun mukaisen haasteen julkaisua. 

Haasteessa korttiin täytyi käyttää sateenkaaritekniikkaa. Minulla on toistaiseksi sen verran vähän värejä leimasinmusteissa, että käytin väreinä vesivärejä. 


-Katja-


Joulumaratooni osa 3


Koukussa kortteihin joulumaratoonin kolmas aihe oli tehdä teeboxi tai vastaava pieni tuliaislaatikko joulua silmässä pitäen. (Linkin takaa löytyy laatikon perusohje. )

Tämän työn tein annetuilla ohjeilla, mutta vastaavia saisi mukavasti tehtyä hyödyntäen maito- tai mehupurkkeja. Maitopurkin kokoiseen rasiaan saisi hyvin laitettua vaikka pipareita joulukukan sijasta. Tulen varmasti palaamaan siis aiheeseen ennen joulua kierrätyksen merkeissä.

-Katja-


maanantai 15. lokakuuta 2012

Valmista tuli

Blogiarvonnan voittaja toivoi saavansa palkinnokseen neulomani vaalean harmaat palmikkosukat, jotka nyt lähtevät matkaan.



Lisäksi hän tilasi omille kutimilleen korin. Korin halkaisija n. 28 cm. Se on virkattu grafiitinharmaasta trikoomatokuteesta. 
 Sisuspussi oli entisessä elämässään paneliverho, jonka kuosiin ihastuin kirpputorilla. Pussia voi halutessaan laittaa näkyville vähemmän vetämällä kangasta tasaisesti joka puolelta korin sisälle ja laskostaa läheltä pohjaa.

-Katja-

lauantai 13. lokakuuta 2012

Harjoituskappale


Joulumaratoonin kakkostehtävään tein ensin harjoituskappaleen yön pimeinä tunteina, mutten enää aamulla kelpuuttanut korttia vaan väsäsin uuden.
Tässä käytin väreinä punaista ja sinistä leimasinväriä.

-Katja-


perjantai 12. lokakuuta 2012

Joulumaratooni 2012 osa 2


Kakkostehtävänä joulumaratoonissa on tehdä korttiin yksityiskohta kissing-tekniikalla, eli "pusuttelemalla" kahta leimasinta yhteen. 

Eihän minulla ollut ainuttakaan sopivaa leimasinta, saati jouluaiheista ja tietenkin hätäpäissäni ostin kaksi, joissa kummassakin oli liian pientä piiperrystä. Täten leimajälki ei oikein erotu edukseen, eikä jää selvää kuvaa, että millainen kuvio toisessa leimasimessa on ollut. Mutta toivottavasti yritykseni kuitenkin ajaa asiansa. Ja ainakin olen nyt paljon viisaampi pusutteluissa käytettävien leimasimien suhteen. 

Eli: kuusen kuvissa on käytetty kahta eri leimasinta, jotka on ensin painettu kumpikin oman väriseen musteeseen ja sitten painettu yhteen ennen paperille painamista. Siksi tekstissä näkyy kahta väriä. Leimasinväreinä käytin punaista ja ruskeaa. 

-Katja-


keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Joulumaratooni 2012


Olen liittynyt hiljattain Koukussa kortteihin –sivustoon. Siellä alkoi inspiroiva Joulumaratooni 2012 korttihaaste, johon tietenkin osallistun, jottei elämä käy tylsäksi.

Ensimmäinen maratooniaihe on Easel-tyylillä tehty kuusen mallinen kortti. Yllä näette mun luomukseni, jolla maratooniin osallistun. 

-Katja-

Edit: Lisäsin linkin, jossa näytetään miten tehdään kortti Easel-tyylillä. 


tiistai 9. lokakuuta 2012

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Joulua korteissa


Illat alkaa siinä määrin pimetä, että joulu pyörii jo mielessä. Ja kun se on mielessä, niin se on myös askarteluissa.

-Katja-


keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Ei ole ihmisen elämä helppoa, ei




Elämä on ollut viime aikoina jotenkin tahmeaa ja raskasta. Niin töissä kuin vapaa-ajalla. Toisaalta on tapahtunut paljon, mutta sitten ei kuitenkaan oikein yhtään mitään. 

Kai se on tää jatkuva odottelu, joka tekee sen. Se ei tunnu loppuvan koskaan. Aina on jotain odotettavaa. Hamaan tappiin asti. 

Työttömän töiden (mies) haku on myös jatkuvaa odottelua, innostumista ja pettymyksiä. Tai sitten tuloksena on jotain mitä ei todella ole osannut odottaa. Joka on hyvän ja huonon väliltä. Jotain joka aiheuttaa niin paljon pään vaivaa, ettei tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Onnen kääntymisen ja asioiden järjestymisen odottelu on ehkä piinallisinta ja raskainta mitä tiedän. Ja sitähän on jo jonkun aikaa tullut odotettua.

Jotenkin virheellisesti ajattelin, että ammattiin valmistumiseni on jonkinlainen rajapyykki ja sitten  helpottaa. Mutta ei. Ei se kuitenkaan ratkaissut kaikkia solmuja ja lopettanut odottamista. 

Takki on nyt siis vähän tyhjä, mutta kai se taas siitä pikku hiljaa täyttyy. Ja jokainen odottaminen saa täyttymyksensä joskus. Mutta miksi siihen menee niiiiiin kauan?


Viinirypäleet keräsin pääpiirteittäin. Reilu 60 kg niitä tuli nytkin. Sisko ne sitten vie ja keitteli mehuksi miehensä kanssa. Sen verran oli vielä epätasalaatuisesti kypsyneet, että jätin niitä vielä vähän kiinni ja ajattelin maijallisen keittää jossain välissä itsekin. 

Toivottavasti teillä muilla ois vähän selkeämmät kuviot!

-Katja-