lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuoden vaihtuessa


Lapset ovat luonnostaan luovia. Omalla tavallaan ihan jokainen. Missä vaiheessa meidät nujerretaan ja luovuus katoaa tai painuu horrokseen suurelta osalta?
Tai jos luovuus säilyykin, miksi se ei elätä kuin harvoja ja valittuja? Miten pääset niiden valittujen joukkoon? Onko kaikkien aikuisten pakko alistua ja upota massaan? Jopa luovuutensa kustannuksella, jos sen on sattumalta pystynyt säilyttämään. 


Näitä ja monia muitakin juttuja miettien lähestyy ensi vuosi.  Suunnitelmat "valvojaisista" kutistui kasaan flunssan vuoksi, joten vieraat jättävät väliin ja yskimme keuhkonpaloja ulos ihan omalla pikkuporukalla. 


No, jotain hyvääkin tässä on: Maa on häikäisevän valkoinen ja ulkona pikku pakkanen. Huomenna on 7. hääpäivä, joten saadaan miehen kanssa, yskimisen ja rykimisen lomassa, paneutua aiheeseen kaksin sohvan nurkassa rakettien räiskiessä ulkona. 

Mietin ihan vakavissani, että askartelisin tänään haavekartan, jonka teippaan jääkaapin oveen. Antaisiko se potkua taistella sekä tiedostaen että tiedostamatta kohti unelmia? Päteekö se, jos teen sen ikään kuin molempien puolesta?

Juhlavaa vuoden vaihdetta ja onnen murusia tulevaan vuoteesi toivotellen:

-Katja-

perjantai 30. joulukuuta 2011

nettipimentoa

Kaapelinnetin tarjoajamme "pissii" taas kympillä. Eikä ensimmäistä kertaa. Aina isojen juhlapyhien yhteydessä heidän järjestelmänsä kaatuu ja ihmiset saavat tulla toimeen ilman nettiä. En tiedä, että onko se lomista johtuva suurempi kuomitus, vai mikä sen tekee, mutta tämä toistuu juhlapyhästä toiseen. Luulisi jo osaavan varautua... 

Ei sillä, ettenkö tulisi toimeen ilman nettiä. On se ainakin hyvä syy olla tekemättä mitään kouluun liittyvää. (Kaikki tehtävien annot on saatavilla verkon kautta, samoin tehtävien palautus. Paljon myös lähdeaineistosta on nettilinkkejä.) Joten hyvällä omalla tunnolla voi tehdä kotitöitä, käsitöitä ja puuhastella lasten kanssa. 

Näin yöllä töissä pystyy hiljaisina hetkinä piipahtamaan cyberavaruuteen. Ja vierailmaan muiden blogeissa. 

Heidi kirjoitteli ja kyseli blogissaan astioista. Ja aasinsillan kautta päästiin muumiastioihin. En ole niitä keräännyt, mutta kuopus sai synttärilahjaksi Nuuskamuikkus -mukin. Siitä intoutuneena ostettiin myös neidille Pikku Myy -muki. Voipi olla, että näitä alkaa huomaamatta ilmaantua kaappiin. Olishan se kiva itselläkin Muumimamma -muki tai Rakkaus, eikä miestä voi jättää ilman Muumipappaa, eihän? 


Kuvat ariabia.fi
-Katja-