tiistai 30. elokuuta 2011

On kuin ois syksy...


On, kun ois syksy, kun sataa ja sataa,
Kai hetkisen viipyä saan.
Vaikka se sade ei loppuisikaan,
Mä jään odottamaan.

On, kun ois syksy, kun sataa ja sataa,
Sä pöytääni kynttilän tuot.
Jotakin viiniä lasillisen
Mulle seuraksi juot.

refrain:
Kuinka kauniiks kurja muuttuukaan,
Kun kärsitään se kahdestaan.
Kuinka kaunis oot sä,
Kuinka kaunis oon mä,
Kun me ollaan kahdestaan.

Raitilla marssiva raiskaaja-armeija,
Vielä ei huomanneet nuo
Ikkunanpielissä läikkyvää valoa,
Joka toi minut sun luo.

Elämänhallinta, sehän on satua,
Sattumankauppoja vaan.
Rooleissa uhrin ja konnan ja tuomarin
Alati vuorotellaan.

refrain


Tänään, kun olin yksin kotona, kuuntelin siivotessani Hanhiniemen Paulin Perunateatteria. Tämän biisin sanat kolahti erityisesti tänään... 

-Katja-

P.s. Tervetuloa uusille Elämän pyörteisiin uudet lukijani! <3


lauantai 27. elokuuta 2011

perjantai 26. elokuuta 2011

Kiitos Kesästä!


Yhtä varma syksyn merkki kuin muuttolintujen lähtö etelään, on kesätyötekijöiden lähtö työpaikoilta. Eli kesätyöt on tältä kesältä tehtynä ja paluu kouluun (ja muihin töihin kuin kesätöihin) edessä.


Vaikka työ ei ollut ihan sitä mitä alunperin piti, niin olen monta mukavaa ja mieleenpainuvaa kokemusta rikkaampi ja tavannut paljon mahtavia persoonia niin työtovereissa kuin asiakkaissakin. Haikein mielin jätin hyvästejä ja otin vastaan tunnustusta. Nyt hyvillä mielin suuntaan nenän kohti tulevaa.


Lähdön hetkellä työtoverit yllättivät minut perusteellisesti: Sain heiltä läksiäslahjan kauniiden sanojen saattelemana! Miten hyvä mieli siitä tulikaan... Olette ihan parhaita, te kaikki ihanat!


(Niin ja hei, muistakaa kiillotella niitä kruunuja ja kantakaakin ne ylpeinä!)

Halauksin:

-Katja-

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Tuliaiset


Puoliso kävi muksujen kanssa sukuloimassa ja toi tuliaisia tullessaan.







-Katja-

maanantai 22. elokuuta 2011

Keskiajan tunnelmissa jälleen...








Kuten jo aiemmassa postauksessa tuli todettua, niin kotikaupunki tarjoaa paljon erilaista ohjelmaa kesäviikonlopuille. Menneenä viikonloppuna oli vuorossa keskiaikaista elämänmenoa. Kävimme nauttimassa Keskiajan markkinatunnelmasta eilen sunnuntaina.

Ostoksia ei tullut tehtyä kuin puinen miekka pojalle, kaneliomena itselle ja nekut lapsille, vaikka kojut tarjosivat toinen toistaan houkuttelevampia ja taidolla valmistettua tavaroita. Katsotaan niitä ostoksia uudelleen sitten, kun lakkaan köyhtymästä. 

Keskiaikaiset turnajaiset tuli koettua tällä kertaa hieman lähempää.  (Viime vuonna emme ennakoineet, joten jäimme niin kauas näytöskentästä, ettei ollut toivoakaan nähdä yhtään mitään.) Tarkoitus oli ottaa myös paljon kuvia, mutta alkupamaus pelotti pojan siinä määrin, että äidin täytyi pidellä nassikan korvia lähes koko näytöksen ajan ja kuvaaminen rajoittui alkukahinoihin. Myöhemmin esiintyvät barbaarit aloittivat sen verran pienemmällä metelillä, että silloin sain kunnian olla pitelemättä korvia. 

-Katja-

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Marja-aronia



Marja-aronian hyötykäytön kokeilu hallitsi tätä päivää. Naapurin rajaa vasten kasvavat puskat ovat painavan marjalastin taivuttamat ja hankaloittavat meilläkin ruohonleikkausta.


Höyrymehusta tuli mielestäni hyvää, mutta hillo jäi minun makuuni karvaaksi. Etenkin, kun kaapistani ei löytynyt hyvää viinaa, mitä ohjeissa kehoitettiin joukkoon laittamaan. Pitänee keitellä uusi koeannos, kun saa haettua konjakkipullon ”pitkäripaasesta”.


Tänään alkoivat myös innolla odotetut muskarit. Lapsilla on tunnit eri aikaan, joten kumpikin saa vuorotellen tunnin verran jakamatonta huomiota. Neidin kanssa kävimme Sampopankin lipaspäivässä tyhjäämässä possut. Saimme ilmapallot, joissa oli muoviset kepit varsina. Taitaa olla lapsi aika luova persoona, koska pallojen varret oli yks kaks muutunut leijaksi, joka täytyi asiaan kuuluvasti vielä maalata mieleiseksi. 


Pikkunassikan kanssa kävimme vain tylsästi ruokakaupassa siskon tunnin aikana. Siskon maalatessa leijaansa leikki pikkumies Duploilla. Tosin äidin täytyi toimia myös raksamiehenä mehun- ja hillonkeiton välissä rakentaen talon, joka sitten hajotettiin saman tien, kun leikkiinnostus lopahti.


Illalla pidimme kesän viimeiset (?) lättykestit. Ah, miten rasvaisia ja hyviä nuo muurikkalätyt onkaan. 



Tänään yritän päästä jonkinlaisella kokoonpanolla tai vaikka yksin Keskiaikamarkkinoille. 

-Katja-

torstai 18. elokuuta 2011

Värikäs kasvispannu




Värikäs kasvispannu

Valmistusaineet 6:lle


350 g Kesäkurpitsa, zucchini
1 Paprika, punainen
1 kpl Sipuli
2 kpl Porkkana, keskikok.
3 isoa Herkkusientä
1 prk Kasvirasvavalmiste, rasvaa 7%, flora ruoka
60 g Tuorejuusto, 13% rasvaa
2 rkl Oliiviöljy
3 rkl Soijakastike
½ chilipalko
Mausta maun mukaan, esimerkiksi inkivääriä ja sitruunapippuria.

Pilko kasvikset pieniksi, kuumenna öljy pannulla. Aloita paistamalla ensin kovia kasviksia, kun ne ovat hieman pehmenneet, lisää kesäkurpista ja herkkusienet.  Kun kasvikset alkavat olla kypsiä, lisää mausteet.
Sulata tuorejuusto kasvisten sekaan. Kaada lopuksi Flora kasvisrasvavalmiste sekaan. Anna kuplia hetki ennen tarjoilua. Tarjoile esimerkiksi broilerin rinnan, ruisleivän ja salaatin kera.


keskiviikko 17. elokuuta 2011

Ostin hiljattain kirpparilta H&M:n topin (1,5 €), jossa oli mielestäni nätti kuvio helmassa. Ajatus oli, että teen siitä neidille hameen. Topin yläosa oli rypytetty kumilangalla ja edessä nauhat, jotka solmitaan niskan taakse. 

Purin kumilangat ja nauhat pois. Käänsin yläreunan kuminauhakujaksi, johon ompeilin 2,5 cm leveän kuminauhan. Hameesta tuli hyvä, mutta ekan käyttöpäivän iltana iloni kuihtui olemattomiin, kun huomasin, että hame oli jo tarttunut jonnekin ja siihen oli revennyt reikä. Hieman turhauttaa, kun muutenkin on aina kova homma levittää ompelukone ja ompelutarvikkeet ruokapöydälle kaapin kätköistä, niin heti menee työ ikäänkuin hukkaan. Huoh. No, elämäähän tämä vain on...


Viime päivinä olisi ollut kovasti mielihaluja ommella, mutta työhuoneen tai edes -nurkkauksen puuttuminen vie innostuksen aika nopeasti. Työpäivän jälkeen ei heti ehdi aloittamaan kuitenkaan ja tavaroiden kokoon haaliminen vie oman aikansa. Kun mesta olisi valmis, olisikin jo kohta aika kerätä kamppeet kasaan, että pääsee iltapuuhiin ja saa lapset nukkumaan. Levälleen tarvikkeita ja koneita ei voi jättää uteliaiden tahmatassujen takia. Joten; en sitten ole lopulta edes aloittanut reikäepisodin jälkeen.

Uuden lukijan toivotan tervetulleeksi Elämän pyörteisiin!

-Katja-

P.S. Edellisen postauksen hattuun virkkasin vielä kukan neidin toivomuksesta. 


sunnuntai 14. elokuuta 2011

Virkkausinspis


Vielä ehtii… kesähattu nimittäin. Neidin lempparihattu kaipasi pesua, mutta muut hatut eivät ole hänen mielestään yhtä mukavan mallisia. Niinpä ostin Novitan Kotiväki-lankaa pellavan värisenä ja aloin silmämääräisesti vanha hattu ohjenuorana virkkaamaan uutta. Tein hieman ison, mutta ylimääräinen väljyys rypyttyy somasti rusettinarulla rimpsuksi, eikä ainakaan pesun jälkeen kiristä liikaa. 


-Katja-

lauantai 13. elokuuta 2011

Linna Cruising 2011








Kotikaupunki tarjoaa kesäisin paljon erilaisia tapahtumia, messuja ja markkinoita. Tänä viikonloppuna olisi tarjolla Elomessut ja Linna Cruising.  Jokavuotiseksi perinteeksi meidän perheessä on muodostunut käydä katsomassa Aulangon Graniittilinnan portailta Linna cruisingin autoparaati. Tosin puoliso uhosi, että viimeinen kerta, jos ei itse pääse omalla ajokilla mukaan. No, nähtäväksi jää...

-Katja-

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Hammaskeiju

Kun itse olin pieni, minulta lähti ensimmäiset maitohampaat, muistaakseni, kouluiässä. Ekaluokan kuvassa joka tapauksessa puuttuu kalustoa aikas monelta muultakin kuin minulta. Mutta ajat ovat muuttuneet ja nämä meidän tulevaisuuden toivot aloittavat hampaiden vaihdon jo 5- vuotiaana.

Huomattiin tuossa heinäkuun alussa, että meidän neidillä on alhaalla kaksi paria etuhampaita, mutta maitohampaat ei silti heiluneet. Nyt toissa aamuna yhtäkkiä, ilman suurempaa heilumista/heiluttelua toinen maitohammas irtosi. 



Eikun hammas kuoreen ja tyynyn alle odottelemaan liekö hammaskeijulla sille käyttöä. Kävi kuulkaas vaihtamassa sen näin hienoon poniin. Tosin äiti epäili, ettei sitten seuraavasta hampaasta enää mitään noin suurta vaihtokaupassa irtoa. Se on vain se eka, mistä se keiju reihaantuu...;O)

-Katja-

maanantai 8. elokuuta 2011

Tunnustusta



Nenunen muisti minua tunnustuksella. Kaunis kiitos niiauksineen kuulunee asiaan. Pelin henkeen kuuluu vastata kolmeen kysymykseen, elikkä:

Lempivärisi?
-Punainen iskee eniten.

Mieliruokasi?
- Kanasta valmistetut ruuat uppoaa hyvin, tosin todistetusti kaikki muukin käy.

Paikka jossa haluaisit käydä?
- Aivan ehdottomasti haluaisin käydä Pariisissa, mutta mieli halajaa myös uudelleen ja uudelleen Kreikkaan ja Italiakin on näyty vain pieneltä osin.

Taitaa olla tämäkin tunnustus jo kovasti kiertänyt, monet joille tämän voisin antaa, ovat sen jo saaneet. Mutta laitettakoon nyt pari nimeä, mikäli ei ole ehtinyt sinne asti:

Sokeriperho
Kotiäidin arkea ja ompeluksia

Olkaapa hyvät!

-Katja-

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Pauli

Puoliso järjesti meille laatuaikaa viimeyönä. Nimittäin P. Hanhiniemi saapui kaupunkiin ja mies vei minut häntä katsomaan. (Oli hommannut lapsenvahdit ja kaikki.)


 Lämmittelystä vastasi ranskalainen kokoonpano Quartier Batignolles ransalais-suomalaisen solistinsa  Jarin johdolla. Esityksestä ei asennetta puuttunut ja siitä jäi hyvä mieli. 


Eikä Pauli pettänyt tälläkään kertaa. Vajaan tunnin keikka rentoutti mieltä enemmän kuin koko kesän viikonloput yhteensä, vaikkei niissäkään mitään vikaa ole ollut. 
Muutenkin oli mukava vaihtaa vähän kuulumisia maestron kanssa. 

Tällä  fiiliksellä mennään taas hetken aikaa. Kiitos muru!

-Katja-

perjantai 5. elokuuta 2011

Panssarimuseolla


Mies vei meidät eilen illansuussa visiitille Parolan panssarimuseolle.
Hän oli itse käynyt siellä kerran aiemmin pienenä poikana. Mieleen oli jäänyt muistoja, joita tahtoisi siirtää seuraavalle sukupolvelle. 


Ostimme liput puolitoista tuntia ennen sulkemisaikaa. J olisi varmasti saanut kulumaan vielä paljon enemmän aikaa museolla, mutta lapsille aikaa taisi olla juuri sopivasti. Lähdimme pois paikalta tosin vasta puolisen tuntia sulkemisajan jälkeen. 

(Mulla kuvassa päällä kirppislöytö Tampereen reissusta, jos kukaan sitä enää muistaa. Tästä puserosta tuli mun lemppari ihan hetkessä!)

Lapsia pelotti alkuksi isot laitteet ja he kokivat kauhun hetkiä, kun aloimme ehdottaa panssarivaunun sisälle menemistä. Jopa äidin ja isän katoaminen moisen hökötysten sisälle sai pienet paniikin valtaan. Lopuksi kuitenkin molemmat uskaltautuivat kiipeämään yhden härvelin katolle ja neiti uskaltautui jopa sisälle asti mamin kanssa. 


Kyllä meillä on kiva iskä, kun järkkäsi mukavaa lähimatkailua arkiviikon piristykseksi. Tälläisiä tempauksia täytyisi tehdä paljon enemmän, eikä antaa arjen turruttaa. 

-Katja-

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Vanhasta uutta


Esikoisen uusi keittiö sai verhokapan kierrätysverhosta, joka oli alun perin hänen ensimmäisen oman kodin keittiössä ”rullaverhon” muodossa. (Ruutukangas oli rullattu putken ympäri ja sidottu mustilla leveillä nauhoilla sopivaan kappakorkeuteen.) Kankaat ovat puuvillakangasta, musta ihan tavallista lakanakangasta. 

Purin alkuperäisen verhon alkutekijöihinsä, leikkasin ja yhdistin ruutukankaan kuviokohdistksineen ja tein kanttauksen nauhakankailla. Käänsin mustan kankaan toisinpäin, koska aurinko oli polttanut sitä aika pahasti, mutta nurja oli kuin uusi. 
Muuta uutta en käyttänyt kuin rypytysnauhan yläreunaan. 

Miten hyvä mieli tuleekaan, kun saa tupla ilon: kierrätys ja uuden tekeminen samassa paketissa. Täytyy myöntää, että ompeluinspis olisi kyllä nyt kuumimmillaan. Puuttuu vain aikaa ja kunnon paikka missä toteuttaa sitä. 

-Katja-

maanantai 1. elokuuta 2011

Ihanat, kamalat rutiinit



Olen syvästi kiitollinen miehelleni, joka on lomaillut lasten kanssa edelliset neljä viikkoa. Pienet ovat saaneet hengähtää hoitorumbasta, nukkua pitkään ja nauttia kesästä. Itselleni on kuitenkin ollut aika rankkaa lähteä töihin jokaisena arkiaamuna, jona muut ovat jääneet nukkumaan. 


Lapsista on alkanut huomata sen, että lomaelämä väsyttää ja rutiineilla on kuin onkin paikkansa pienten lasten elämässä. Amé kyseli jo viikko sitten, että koska pääsee hoitoon. Sasu ei ole niinkään kysellyt, mutta käytöksestä on huomannut, että järjestys elämään täytyy saada. Vaikka kesä on mukavaa, siitä huolimatta tutut ja turvalliset rutiinit ovat lapsiperheen pelastus!

Tänään oli ensimmäinen hoitopäivä loman jälkeen. Muksut menivät iloisella mielellä kevein askelin päiväkotiin ja iltakin meni mielestäni vähemmällä tappelulla kuin viime aikoina keskimäärin. En voi sanoa, että odotan syksyä ja talvea, mutta rutiineja, niitä kyllä odotan. 

-Katja-