tiistai 26. huhtikuuta 2011




Takana työntäyteinen pääsiäinen. Loppuun onneksi tuli kevennykseksi kahvivieraita ja esikoinen. Tyttäret laittoivat täytäntöön lahjansa ja vievät eilen illalla minut syömään. Laatuaikaa yhdessä. 
Sain myös haravoitua pihan pyhien aikana. 


Tänä aamuna vatsassa ja mielessä kuitenkin tuntui, kun lähdin kohti harjoittelua. Viime viikkojen huonot hetket ja viikonlopun työt painoivat. Päivän ensimmäisen rokotettavan jälkeen kädet vispasivat, mutta jännitys laukesi ja sen jälkeen oli taas helpompi jatkaa. 

Perheen Ménière-potilaskin sanoi vihdoin kaksi viikkoa kestäneen kohtauksen tuntuneen tänään vähän helpottaneen. Josko se kuulo vielä tulisi takaisin? 

Ehkä se tästä...

-Katja-

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Tekisi mieli kovasti blogata, mutta tuntuu, että valittamiseksi tämä kuitenkin vain menee. Ehkä on viisaampi vain vaieta ja olla onnellinen, että me kaikki olemme kuitenkin hengissä. 

Luomisen tuskakin kiusaa. Olisi ihana päästää itsensä valloilleen ja antautua ompelun pauloihin. Ei auta. Ei ehdi, ei. 


-Katja-

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Kroonistunut ketutus

Elämä näyttää edelleen rekkamiehen aurinkoaan. Ikävä kyllä. Vitsauksia riittää ja minä kun luulin, että ne ensimmäiset seitsemän vuotta oli jo kovat ajat. 


Jonkinlaista kaaoksen hallintaa yritin aloittaa, uuden elämän toivossa. Koulin tomaatin taimet. Paprika ei lähtenyt alkuun ollenkaan. Liekö siemet käyneet vanhaksi. 


Kasvihuoneen siivoamisen aloitin keräämällä lasinsirpaleet ja irroittelemalla ne, jotka vielä katosta roikkuivat. Vielä jonain päivänä saan niiden tilalle tulleet "tuuletusluukut" tukittua asian mukaisesti. Sillä kohtaa yritän olla vielä positiivinen. Muuten ei oikein jaksaisi. 


No, jotain hyvääkin täytyy yrittää löytää... Se on sitten se lastenneuvolaharjoittelu. Jonkin laisen tuntuman olen jo viikon aikana hommaan saanut ja päässyt kokeilemaan rokotuksia. Ja joka päivä olen polkenut töihin!



-Katja-

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Varsinainen koulunkäynti tältä keväältä ohi! Tosin ei tässä laakereilleen lepäämään ehdi, tehtäviä on tehtävänä vaikka muille jakaa ja maanantaina alkaa ensimmäinen neuvolaharjoittelu, sitä seuraa toinen ja sitten alkaakin kesätyöt perään, oppari odottelee jatkajaansa... Huoh. Kipeäksikin vielä tulin, särkylääkkeen voimalla täällä heilutaan. Töihin pitäisi ennättää/pystyä, että laskut tulisivat maksetuksi ensi kuussakin… Ei ole mies löytänyt vielä töitä. Eli olo on kuin näillä jälkikasvun edustajilla.


-Katja-

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Siitä merkkipäivästä...



Tiistai-iltana, täällä kotona, olimme vielä hieman juhlatunnelmissa. Muruseni oli ostanut minulle tulppaanin joka vuodesta. Juuri ja juuri saimme kimpun mahtumaan maljakkoon. Maistelimme myös pullon matkalta tuotua erinomaista punaviiniä.

 Hieman kyllä ikäkriisin poikanen alkaa painaa taas päälle (vastahan se 10 vuotta sitten täytyi ed. kerran käydä läpi) ja henkinen sopeutuminen on edelleen käynnissä. Hieman ehkä lohduttaa tieto siitä, että kaikki me vanhenemme samassa tahdissa; Terveisiä vaan parhaimmistoon kuuluvalle Ystävälleni Erjalle ja iso rutistus sinun päiväsi kunniaksi! Olet tärkeä!

-Katja-

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Kreikka 4.









Vielä viimeinen kuvapläjäys Ateenan auringon alta.
1. Zappion
2. Vanha elämä esiin
3. Nukketeatteria kadulla
4. Taivaan portti?
5. Unikot ikiaikaisilla raunioilla
6. Ruukkupuutarha
7. Näkemiin Ateena

-Katja-